E-tyttöjen kausi 2019-20

SBT PaPon E-tytöt pelasivat Parkanon Urheilutalolla 7.3. kotiturnauksen, jossa kotiyleisön edessä tytöt ottivat kaksi komeaa voittoa. Turnauksen jälkeen tytöt jatkoivat vielä valmistautumista 28.3. ohjelmassa olleeseen viimeiseen sarjaturnaukseen. Myös huhtikuun lopulla pelattavaan Tampere Floorball Tournamentiin oli ilmoittauduttu mukaan.

Koronavirustilanne kuitenkin muutti hetkessä suunnitelmat ja Parkanon turnaus jäi kauden viimeiseksi. PaPon nuorin tyttöjoukkue ehti pelata kauden aikana 14 ottelua, joista saldona oli 6 voittoa, 2 tasapeliä ja 6 tappiota. Yhdeksän joukkueen sarjassa tuo tasainen tahti oikeutti sijoitukseen juuri keskeltä taulukkoa eli viidenneksi.

Joukkuetta valmensivat tällä kaudella Heidi Karlsson ja Riina Haapamäki. Seuraavaksi kuulemme Heidin mietteitä kuluneesta kaudesta.

1. Totta kai kaikkia harmittaa kun kausi päättyi kesken ja pelejä jäi pelaamatta, mutta mikä on sitä huomioimatta päällimmäinen fiilis kuluneesta kaudesta?

–  Fiilis joukkueen puolesta on hyvä! Kehitystä tapahtui jälleen paljon ja saimme joka tapauksessa pelata monet hienot pelit kauden aikana.

2. Mikä asia kehittyi eniten kauden aikana?

– Pelikäsitys ja sitä myötä koko joukkueen peli yhdessä. Yksilöllisesti tuli toki myös kehitystä pelitaidossa.

3. Mikä oli sellainen asia, joka vielä jäi odottamaan kehittymistä? Eli millä yksittäisellä asialla otetaan seuraavat askeleet pelaamisessa eteenpäin?

– Kokonaisuudessaan joukkuepeliä täytyy harjoittaa, eli lisää syöttöpeliä ja pelaajien välistä kommunikointia.

4. Mikä oli joukkueen suurin vahvuus kauden aikana?

– Myöskin joukkuepeli! Ja tunne siinä mukana, eli hauskaa oli. Onneksi saatiin päätettyä kausi kotiturnaukseen ja kahteen hyvään peliin.

5. Viime kaudella pyörititte E-tyttöjä isolla ringillä ja kahdella joukkueella. Tällä kaudella rinki oli pienempi, mutta yhä melko suuri. Joukkueita oli sarjassa tällä kertaa yksi ja pelaajia oli hiukan enemmän kuin otteluihin pystyi nimeämään. Kuinka saitte peluutuksen toimimaan, kun tiedossa oli pakollisia huilivuoroja?

– Meidän pyrkimys oli peluuttaa tasapuolisesti. Toki pelaajat esim. puolustuspäässä saivat enemmän peliaikaa, mutta kokonaisuudessa pyrittiin siihen, että jokainen vuorollaan pääsee pelaamaan – toisinaan enemmän ja toisinaan taas vähemmän johtuen juuri tästä isosta pelaajamäärästä. Tästä keskusteltiin myös pelaajien kanssa. Oli hieno asia, että pelaajia oli paljon, mutta vaikeaa tosiaan varsinkin loppukaudesta alkaa miettimään pois jääviä pelaajia. Onneksi näitä tilanteita ei tullut paljon.

6. Kävitte valmentajaparisi Riinan kanssa tämän talven aikana Salibandyliiton SBV1 valmennuskurssin. Mitä tuolta kurssilta tarttui matkaan?

– Kurssi oli kokonaisuudessaan todella hyvä. Oli mukava todeta, että jotain oli ennen kurssiakin tehnyt oikein, tai ainakin sinne päin. Kokonaiskuva lajista vahvistui ja samoin harjoitteiden tavoitteet ja niihin pyrkiminen. Kurssilta tarttui mukaan myös paljon uusia hyviä harjoituksia ja niitä tehtiinkin jo treeneissä paljon. Hieno juttu kaikkineen!

7. Ensi kaudesta on siis tulossa aivan huikea, kun pääsette heti alusta asti soveltamaan noita opittuja asioita. Mitäs terveisiä haluaisit lähettää pelaajille kotiin, kun nyt ei päästä yhdessä harjoittelemaan?

– Katse kohti ensi kautta! Mennään samalla hyvällä mallilla kuin tähänkin asti. Kausi oli hieno ja onnistunut. Muistetaan harjoitella myös kotona ja nähdään yhteisissä treeneissä niin pian kuin mahdollista!